keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Kokkocon 2016

Lauantai 5.11.

Photo: Cinderena
Lähdimme kaverin kanssa ajamaan Kokkolaan klo 4.30 aikoihin pieniä lumisia metsäreittejä ja tähtien saattelemana. Ajoimme vuorotellen tunti kerrallaan, sillä 400 km on aivan liian pitkä matka ajettavaksi yksin ja ilman suurempia taukoja. Itseä jännitti ensimmäisellä vuorollani hirmuisesti, sillä ajan enimmäkseen automaattivaihteisella autolla. Olimme perillä suurinpiirtein klo 10.30 Vähän harmitti missata avajaiset huonon ajosuunnitelman vuoksi mutta tapahtumarikas viikonloppu korvasi sen täysin. Tapasin kaverin kautta uusia tuttavuuksia ja heidän kanssa hengaus oli hauskaa. Connoria haluttiin kuvata useaan otteeseen lauantain aikana.


Lauantain coni-ohjelmien jälkeen lähdimme koko porukalla läheisen nuorisokeskuksen majoitukseen. Valtasimme nojatuolizonen alueelta itsellemme oikein mukavan suojaisan paikan ja lähdin yhden pojan kanssa läheisestä Koti Pizzasta hakemaan pizzaa, sillä nälkähän moisen päivän jälkeen on :D Loppuilta menikin pizzan ja lautapelien kanssa koko viiden hengen porukalla aamuyöhön asti.




Sunnuntai 6.11.

Photo: Cinderena
Aamulla herättyämme majoitustila ja vessatilat kuhisivat "pirteitä" cossaajia meikkaamassa ja pukemassa asujaan. Tältä päivältä kaikkien mielessä oli cosplaykisa ja tietenkin omien ja muiden asujen kuvailu ja ihailu. Aloitimme päivän huikealla aamiaisella samaisella viiden hengen porukalla...McDonald'sissa :D

Photo: Cinderena
Paluumatkalla oli yhtä pimeää kuin lauantaina aamulla ajellessa ja tähdet tuikkivat jäisesti taivaalla. Yhdellä metsätiellä ajaessani rajoitusten mukaan, ilmeisesti paikkakuntalainen ajeli kesänopeuksilla ohi mihin totesinkin, että "Kandee ajaa näit pikkuteit tollasta vauhtia. Päädyt ojaan pian.". Hetki lauseen jälkeen kaksi autoa olivat ajaneet ojaan, ei kylläkään samainen ohittaja sillä poliisit olivat kerinneet paikalle. 

Puolivälissä tankki näytti tyhjää, joten päätin samalla tilata pizzan ja pitää pizza hetken autossa. Paras pizza vaikka hiukan jäähtyikin autossa, mutta nälkä on nälkä. Loppumatka sujui mukavasti ilman kiirettä ja tapaturmia. Risteyksessä ajoin ohi muttei siinäkään mitään hätää ollut. Kotona fiilis oli, niin kuin conien jälkeen yleensä, uupunut mutta onnellinen. Laukkujen purkaminen kuuluu seuraavalle päivälle samoin kuin kuvien ihailu.


Photo: Cinderena